Tämä on Julkirahan mallihavainto, ei väite todellisesta ylihintaisesta hankinnasta. Sen tarkoitus on näyttää, millaisessa muodossa sivusto voi käsitellä julkisista lähteistä löytyviä kilpailutuksia, sopimushintoja, päätöksiä ja markkinahinta-arvioita.
Mitä verrataan
Hankinnan sopimushinta asetetaan rinnakkain markkinahinta-arvion kanssa. Markkinahinta voi syntyä esimerkiksi vastaavien kuntien kilpailutuksista, avoimista hinnastoista, toimialan yksikköhinnoista, aiemmista saman palvelun sopimuksista ja tarjouspyynnön laajuudesta. Vertailu ei yksin todista väärinkäytöstä, mutta se kertoo, missä kohtaa julkinen hinta poikkeaa niin paljon muista havainnoista, että asia kannattaa tutkia tarkemmin.
Tässä mallissa sopimuksen arvo on 1 240 000 euroa ja arvioitu markkinataso 910 000 euroa. Erotukseksi jää 330 000 euroa. Oikeassa artikkelissa jokainen luku linkitettäisiin lähdeaineistoon ja arvion epävarmuus avattaisiin lukijalle. Jos markkinahinta perustuu heikkoon aineistoon, artikkelin pitää sanoa se selvästi eikä esittää arviota varmana totuutena.
Päätösketju
Pelkkä toimittajan nimi ei riitä. Hankintatutkielman pitää näyttää, kuka hankinnan valmisteli, mikä lautakunta tai viranhaltija teki päätöksen, oliko päätös yksimielinen ja löytyykö pöytäkirjoista eriäviä mielipiteitä. Tämän takia artikkelin tietomallissa on erillinen päätöksentekijöiden lista. Myöhemmin sama tieto voidaan tallentaa tietokantaan ja yhdistää henkilö- tai toimielinkohtaisiin summiin.
Kun useita havaintoja kertyy, top-lista voi näyttää esimerkiksi toimielimet ja päättäjät, joiden päätöksiin liittyy eniten arvioituja hintapoikkeamia. Tärkeää on pitää kieli täsmällisenä: lista ei ole rikosrekisteri eikä korruptioväite, vaan avoimen datan perusteella laskettu signaali jatkoselvityksiä varten.
Mitä seuraavaksi automatisoidaan
Ensimmäinen tuotantoversio tarvitsee keräimen, joka lukee Hilma-ilmoituksia, kuntien pöytäkirjoja, sopimuspäätöksiä ja mahdollisuuksien mukaan toteutuneita ostolaskuja. Sen jälkeen tarvitaan normalisointi: hankintayksiköt, toimittajat, toimialat, CPV-koodit, sopimuskaudet ja päätöksentekijät pitää saada samaan muotoon.
Vasta tämän jälkeen analyysi voi nostaa esiin hyviä artikkelikandidaatteja. Ihanteellinen työnkulku on, että botti ehdottaa tapausta, laskee alustavan poikkeaman ja kokoaa lähteet. Julkaistava artikkeli syntyy vasta, kun lähteet ovat riittävät ja tekstissä erotetaan faktat, arviot ja avoimet kysymykset.